Olen kehittänyt kuntien erojen esiintuomiseksi ja havainnollistamiseksi kunnan rakenteellisen elinvoimapotentiaalin mallin eli Repo-mallin. Kuntien vertailu vain asukasluvun, kuntatalouden tai kuntatyypin perusteella kertoo vain osatotuuksia ja nuo tavat eivät ole riittäviä.
Repo-rakenteessa tarkastellaan aluerakennetta, yhdyskuntarakennetta ja paikallistaloutta ja niistä muodostuu analyysi, profiili ja toimenpideohjelma. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyy usein tunnistamatonta potentiaalia. Silloin ei myöskään kiinnitetä huomiota toimenpiteisiin, joilla potentiaali hyödynnettäisiin.
Repo-paikallistalous: Tuntuuko tutulta tilanne, jossa kuntataloutta tasapainotetaan mutta muutaman vuoden päästä vaikea taloustilanne toistuu. Kannattaisi huomata, että kuntatalous on lopulta vain pieni osa paikallistaloutta. Kuntatalouden korjaaminen ei riitä korjaamaan paikallistalouden puutteita ja siksi vaikeasta taloustilanteesta ei päästä eroon. Minun näkökulmani on, että paikallistalous muodostuu yritystaloudesta, kotitalouksen taloudesta, yhteisöjen talouksista ja työssäkäyntivirtojen vaikutuksesta nämä yhdessä vaikuttavat kuntatalouden toimintaedellytyksiin.
Repo-business selvittää paikallistaloudesta mm. yritysvaltaisuuden, yritysrakenteen, tulokertymän, työllistävyyden, verotulovaikutuksen sekä suhteuttaa ne kuntatalouteen. Tällaista tarkastelua ei tehdä kuntien taloussuunnitelmissa tai tilinpäätöksissä. Nyt jos koskaan tämä kokonaisuus kannattaa selvittää, koska yritysten talous ja investointiodotukset ovat alkaneet kasvaa.
Repo-paikallistalous tarjoaa laajemman näkökulman kuin vain kuntatalouden näkökulman.
